Talsan Tonttu
Tontun v. 2009
julkaisemat pakinat ja saamat terveiset
Ilolla on mustat korvat 12.3.2009
Kevät on korkattu 28.4.2009
Minä pieni paimentyttö 5.8.2009
Kunnossa kaiken ikää 13.11.2009
Klikkaa otsikkoa, pääset
suoraan valitsemasi tekstin alkuun!
Tilaa tästä ilmoitus
uudesta pakinasta
Ilolla
on mustat korvat
12.3.2009
Tonttu raottaa toista silmää. Verhojen takana
näyttää valoisalta. Tonttu ravistelee herätyskelloa. Kello ei ole
unohtanut tehtäväänsä ja raksuttaa yhä iloisesti aamua eteenpäin.
Tonttu on nukkunut hyvin. Edes maaliskuuta elävä kissa ei ole saanut
sitä hereille kesken makeinta unta. Talvi on ollut väsyttävä, mutta
kevät on saapunut varkain. Monet kerrat Tonttu on ollut lyyhistyä
talven harmaan turkin alle ja jäädä lumeen makaamaan. Monet kerrat
pienet ja isot ystävät ovat tulleet ja kiskaisseet sen alhon
hangesta uusille laduille. Niin se on, Tonttu miettii, ihminen on
hetken lapsi, jonka elämän ja kuoleman kysymykset ovat pienestä,
joskus hiuksenhienosta säikeestä, kiinni.
Tonttu hipsuttelee unenpöpperöisenä alakertaan.
Portaiden alta kuuluu turinaa ja tuuskutusta. Ilolla on kaksi
silkinpehmeää mustaa korvaa ja kostea nenä. Tontun sydän hypähtää
riemusta, kun musta makkara tunkee itseään sen kylkeä vasten. Kahvi
lirisee pannuun. Tonttu haukkaa voileipää ja kiskoo ulkovaatetta
niskaan.
Tutut polut ovat kevyet kulkea. Varjokoira on
väistynyt polulta kauemmas. Hetken se juoksee hiljaisena rinnalla.
Se katsoo Tontun menoa suurin mustin silmin kaihoisasti ja väistyy
tieltä kunnioittaen. Tonttu on saanut uuden ystävän. Tyttökoira on
kaunis ja pikkuruisen pullea – naisellisesti ja sopivasti, kuten
Tonttukin. Tyttökoiralla ei ole häntää. Ei ole koskaan ollutkaan.
Joku meistä syntyy hännättömänä ja saa suuren sydämen. Jollekin
elämä antaa runsaasti ulkoista ihanuutta, mutta sielu jää pieneksi.
Elämä on monimutkaista. Yhden onni saattaa olla toisen mittaamaton
murhe. Samaan aikaan, kun Tontun perhe iloitsee kovasti kaivatusta
uudesta perheenjäsenestä, toinen koti kaipaa kipeästi kahta mustaa
korvaa ja lempeää kielen lipaisua. Elämä ei ole reilua. Allergiat ja
sairaudet eivät kysy lupaa tulla.
Tonttu kulkee keväässä päivän kerrallaan ja
esittelee tyttökoiralle elämää tontillaan. Tyttökoira näyttää
onnelliselta juostessaan keppi suussa pitkin tietä hännätön peppu
keikkuen. Tonttu kuuntelee tiaisten riemullista konsertointia.
Räystäät tippuvat ja hanki hohtaa vitivalkoisena puolipilvisessä
maaliskuisessa päivässä. Lumet rojahtavat katolta ruusupensaaseen
ennen kuin Talon mies ehtii katolle niitä pudottamaan. Tyttökoira
jyrsii Tontun eläinkaupasta tuoman uuden lelun poikki kymmenessä
minuutissa. Häntää tai ei, hampaat ovat tallella, Tonttu toteaa.
Terävät puolet meissä jokaisessa.
Talon miestä vaivaa pesänrakennusvimma. Talon
mies käy rautakaupassa ja kantaa kotiin tarpeet kokonaista
asumalähiötä varten. Projekteja ei tunnu olevan riittävästi.
Pönttövolvon osat ja uudet veistokset lojuvat tinttien talotehtaan
keskellä. Talon mies taitaa sittenkin olla luonnonsuojelun ja
ekologisten kysymysten asialla edes toisella jalalla, Tonttu pohtii
tyytyväisenä
Pöntöt ovat pöydällä viikon, toisenkin. Talon
miehen mieleen on putkahtanut jokin uusi haaste. Tonttu määrää Talon
miehen ripustustalkoisiin ennen kuin pesänteko on kokonaan
myöhäistä. Kottaraiset ehtivät, Talon mies puolustautuu.
Kottaraisten pöntöt ovat vielä lautoina. Nähtäväksi jää, Tonttu
tietää, pesiikö kottaraisia tontilla tänä vuonna. Harvinaisiksi
vieraiksi ovat käyneet. Rastaita on senkin edestä.
Tonttuvauva on kasvaa hutjahtanut ja oppinut
istumaan, konttaamaan ja juttelemaan Tontun kanssa mukavia
puhelimessa. Lyhyt se on ihmisen lapsuus, Tonttu huokaa ja ajattelee
poikaa, jolle pitäisi pian ostaa rippipuku. Pää keikkuu korkealla
Tontun pään yläpuolella. Tonttu ajattelee omaa elämäänsä. Äkkiä on
sekin tänne asti hujahtanut. Tonttu samaa vuosikertaa olevine
ystävineen täyttää tänä vuonna yhteensä monen monta sataa vuotta.
Siihen on mahtunut monenlaista tonttuilua.
Tonttu jää odottelemaan kevään kehittymistä ja
pönttökylän asutuksen tihentymistä. Se kulkee korvat tarkkana
polulla. Joku kertoi tänään nähneensä jo joutsenet. Räystäs tippuu.
Se tulee taas. Kevät.
Alkuun
Lähetä Tontulle
terveisiä
(8)
Kirsti kirjoitti 13.3.2009 9:12
Hei Talsan tonttu! Kiitos kevääntuoksuisesta
tervehdyksestä! Olipa mukava pitkästä aikaa lukea kuulumisiasi.
Kevät herättelee muitakin talven ajan uinuneita ystäviäsi. Ehkä
juuri valoisuus on tämän hetken mukavin lahja keväältä. Auringon
pilkahduksia ja hyvän mielen oloa! Kirsti
Pia kirjoitti 13.3.2009 10:26
Hei Tonttu! Niinhän ne asiat tuppaavat
ratketa. Kun luopuu jostakin, saa jotakin tilalle. Onnea uuden
tyttökoiran emolle! Itse asiassa, voi onnitella myös meitä -
meilläkin on nimittäin pieni tyttökoiran pentu uutena
perheenjäsenenä...Murr! Pia
Marita kirjoitti 13.3.2009 12:21
Iloa, valoa ja voimia Tontun kevätpäiviin!
Kevät on yllättänyt minutkin. Hiihtolomalla yhtenä aamuna lehteä
hakiessani vain havahduin selvään kevään tuoksuun =) On tämä elämä
kummallista: mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän elämää ihmettelee
ja hämmästelee. Aina vain enemmän totta ovat laulun sanat
"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää,
kummastuttaa pientä kulkijaa."
Elina-enkeli kirjoitti 13.3.2009 19:04
Ihanaa, tuleeko se todella..kevät!sitten minä
selviydyn...odotankin innolla ensimmäistä leskenlehteä ja krookusta!
Ulla kirjoitti 16.3.2009 14:59
Hei! Kiitos taas terveisistä! Tervetuloa Ilo!
Olen hiihtänyt jäällä lähes joka päivä, tosin vain vitosen.
Kaikenlaista tietokonehommaa riittää monissa merkeissä. Vanha pää ei
meinaa oikein saada erilaisia asioita pysymään järjestyksessä.Eräänä
aamuna poikkesin lenkillä pusikon laitaan. Ja kas, pusikko rävähti
eloon! Se puhkesi mustaan räpinään. Kun astuin toisen askeleen,
pusikko alkoi kovalla rääkinällä purkautua yläilmoihin. Olin
häirinnyt naakkaparven aamu-unta.Toinen tapaus: Olin lähdössä
autolla parkkipaikalta. Yhtäkkiä jouduin jarruttamaan ja odottamaan.
Edessäni oli kaksi varpusta avantouinnilla. Ne räpiköivät iloisesti
lätäkössä - tosi tehokasta hydrobikkiä. Hetken kuluttua ne
väistyivät ja tekivät tilaa autolleni. Hyvää kevättä!
Elina&lauma kirjoitti 17.3.2009 8:42
Ilo tuli vieraisille, pyysi jäädä asumaan.
Kunnon vahtikoiran tavoin se haukkuu surun kauemmaksi...
Kirsi kirjoitti 20.3.2009 12:31
Hei, kiireinen alkuvuosi takana, mutta kevään
tullen alkaa helpottaa. Aurinkoisia päiviä koko porukalle!
Tonttu Tösselö kirjoitti
20.3.2009 20:08
Kiitokset Talsan Tontun mietteistä. Tonttu
Tösselön mieltä lämmittää vieläkin talvilomaviikko, joka vietettiin
perheen kera Kolin komeissa maisemissa. Jopa sai sielu levätä ja
keho kuntoilla, kun kierreltiin katselemassa vaaran päältä maisemia
kolmeenkin eri otteeseen. Suositellaan lämmöllä! Mukavaa kevättalven
jatkoa kaikille! Tonttu Tösselö
Alkuun
Kevät on
korkattu
28.4.2009
Tonttu lumpsahtaa laiturilta veteen.
Paukkupakkasilla jäätyneeseen avantoon on viimein auennut Tontun
kokoinen kolonen. Lammen tummansinisellä jäällä istuu lokki. Kuovi
huutaa kaveria nimeltä. Vedessä ei tee mieli viipyä. Jäälohkareet
kolisevat toisiinsa. Tonttu kääriytyy Talon miehen uuteen
kylpytakkiin. Viikko sitten Tonttu ja tyttökoira kävelivät
aamulenkkinsä lammen jäällä rannan tuntumassa.
Tonttu nostaa avannosta muhkean jäälohkareen.
Suomalaisen lasimuotoilun esikuvaa ei tarvitse kaukaa hakea.
Tyttökoira kokeilee tassullaan varovasti vettä ja tavoittelee rantaa
lipuvaa styroksin palaa. Jää risahtaa, tyttökoiralta kastuu vatsa.
Pihamaa on kuoriutunut lumisesta peitteestä.
Kukkapenkistä työntyy sitkeästi jokunenkin tulppaanin
alku. Sipulien sijaan myyrät näyttävät popsineen kaikkien pihlajien
ja nuorten sireenien rungot. Pahalaiset, Tonttu harmittelee. Talon
mies tuumaa kaatavansa sireenit ja istuttavansa kuusiaidan. Tonttu
katsoo pahasti. Keskustelua ei jatketa. Nurmen vihreää näkyy päivä päivältä
enemmän. Krookukset kasvavat silmissä.
Talon mies on popsinut talven mittaan useampaa
lampaankinttua – vaan ei tarpeeksi - ja tilaa lammastarhurilta
kesäksi uuden pässikarjan. Tonttu mulkaisee Talon miestä.
Lammastarha ei silmin nähden viheriöi. Nälässäkö Talon mies aikoo
elikoita pitää? Talon miehen mieli askartelee jo Kuusamossa ja
uusissa veistoksissa. Tonttu aavistaa, että Talon mies surutta
unhoittaa paimenhuolet ja jättää Tontun ja lapset pässikatraan
kaitsijoiksi. Lammasaidassa on edelleen monen monta heikkoa kohtaa.
– Kyllä se koira paimentaa, Talon mies tuumaa. Tonttu katsoo
töpöhäntää. Kuka paimentaa ketä?
Poika on saanut kevään korvalla
kuntoiluherätyksen. Kouluun pitäisi päästä pyörällä. Pyörä on käynyt
pitkälle miehelle pieneksi. Talon mies lähtee pojan kanssa
polkupyörän ostoon. Tarvittavat vempaimet hankitaan. Rippilahja-asia
on hoidossa etukäteen. Pyöräkypärä ei Talon miehen päähän pälkähdä.
Tonttu riemastuu. Pyörällä ei ajeta, ellei kypärää käytetä. Poika ei
ilahdu. Kukaan käytä kypärää. Ei ikinä, ei koko koulussa.
Tonttu vetoaa pojan järkeen. Tonttu vetoaa
individualismiin. Tonttu vetoaa pojan viisauteen ja urheuteen olla
erilainen nuori. Tonttu vetää valtit hihasta. Raha ratkaisee.
Sodassa ja murrosikäisten kasvatuksessa kaikki keinot ovat
sallittuja. Poika pistää kypärän päähän ja polkee takki auki
maantiesillan yli
koulunmäkeä kohti. Tonttu hymyilee partaansa: pääasia on hoidettu. Kumpi
lie fiksumpi, Tonttu vai poika?
Talon mies kantaa takapihalle jatkoroikkaa,
talttaa, piikkiä, rautakankea, porakonetta. Tontti kasvattaa joka
kevät uutta kiveä nurmen läpi näkyville ruohonleikkurin riesaksi.
Kevätauringon paisteessa Talon mies kaivaa kivet esiin, talttaa
lohkareet pienemmiksi ja vierittää murikat nurmen ulkosyrjälle. Kalju
kiiltää. Talon mies istahtaa puutarhakeinuun ja korkkaa
tölkillisen. Kivenpyörittäjän kylä on herännyt talviunestaan.
Tonttu ajattelee lämpimin sydämin ystäviään ja
juhlahetkiään. Kevät soittaa sisimmässä omaa lauluaan. Tonttu tuntee
elon riemua arjen keskellä. Keväät ja influenssat tulevat ja
menevät. Kaikki kääntyy hyväksi. Ystävien kanssa kaikenlaiset asiat
kääntyvät hyväksi.
Tonttu jää odottelemaan jäiden lähtöä ja nurmen
viheriöimistä. Ensimmäinen kevätsade vihmoo lempeitä pisaroita
Tontun kasvoille ja tyttökoiran turkille. Tonttu ja tyttökoira
koluavat jo metsiä korvasienien jäljillä. Varjokoiran häntä
vilahtaa. Tyttökoira katsoo lempein silmin Tonttua. Poluilla on
uudet jäljet, uudet kulkijat.
Alkuun
Lähetä Tontulle
terveisiä
(3)
Jaana kirjoitti 29.4.2009 14:56 Kiitoksia
keväisestä Tontun tarinasta, jota oli taasen ilo lukea. Hauskaa
Vapun aikaa koko Tonttu perheelle!
Rauni kirjoitti 29.4.2009 21:42
On ollut suuri ilo viereltä seurata ja
myötäelää tontun valloittavaa kevättä juhlineen ja kotoisine tontun
touhuineen, lämmin kiitos! Ihan tuli tuoksut nenään! Musta on jo
Saimaakin, ekat kukat loistavat ja linnut ilakoivat. Ja meidän mies
viihtyy veneellä! Kevään voimaa ilman saparoita, valloittavaa
vappua, perheellesikin, Rauni
Erika kirjoitti 3.5.2009 11:50
Nyt on tutustuttu ensimmäiseen Tontun
tarinaan! Odotan innolla Tontun ja perheensä kevätpuuhien
etenemistä. Niin mukaansa tempaisevaa!
Ulla kirjoitti 8.5.2009 9:08
HeiTonttu! Synttärinäni olet kirjoittanut.
Lapsena ja nuorena tein aina synttärinäni pitkiä retkiä luontoon
kavereiden kanssa. Nyt raivasin huushollia ja leivoin pari syötävää
10 vieraalle, joukossa puolet Petrin perheestä (loput ei päässyt),
Vesenterät, Kinnusen Petrijanne. Ikä 72.Voi miten kiva on lukea
Tontun touhuista! Elävää! Onnittelen, että sait pojan käyttämään
kypärää (ainakin kotoa lähtiessään). Siivous kaivoi eilen esiin
kortin, jossa kerrot odottavasi mainittua poikaa! Vai oliko se
tyttöä? Kuvassa männyn kukat ja teksti: Katso minä luon uutta. Jes.
43:19 Ja takana myös oikein nätti Tonttu. Have a good day! God bless
you!
Alkuun
Minä pieni paimentyttö
5.8.2009Nopeasti on mennyt Tontun kesä - paimenessa
ollessa. Eväänä on tosin syöty muutakin kuin vanikkaa ja vettä.
Muutama suklaatuutti ja mansikkakakku on sorkkaeläimiä hätistellessä
tullut popsittua. Tonttu sovittaa huolekkaana työvaatteita. Kumma
kyllä, vetoketju sulkeutuu yhä jokseenkin vaivattomasti. Talon
miehen vatsanseutu taas vaikuttaa Tontun silmään hivenen
entistä kaarevammalta. Possunkaslereita grillatessa taitaa olla jokunen
tölkkikin tyhjentynyt. Talon mies ei Tontun höpinöistä hätkähdä.
Parista kesäkilosta kukaan mitään välitä.
Terveystarkastuksessa Talon mies saa
kuitenkin kilvoitteluun kannustavaa noottia. Tonttua jännittää, mahtaako Talon
mies nyt siirtyä vallan pupujen ruokiin.
Talon miehen parannuksen teko nostaa hien Tontun
pintaan. Lenkkipolulla Talon mies paahtaa menemään semmoistakin
vauhtia, että notkuvista mättäistä marjoja suunsa täyteen ahtavaa
Tonttua ahdistaa. Koira vilkaisee mäkeä alas kiiruhtavan Talon
miehen perään. Se katsoo viisaimmaksi jäädä vahtimaan Tontun
marjastusta ja heittää kellalleen kiven juureen. Suopursujen ja
rahkasammalen päällä on mustalla turkillakin vilpoista kellotella.
Suu mustana ja ämpärit keikkuen Tonttu palaa
metsästä. Ikävin on edessä. Tonttu vetää kirurgin hansikkaat kouraan
ja ryhtyy perkuuseen. Se ei aio osallistua mitä-mustemmat-kourat-sitä-parempi-ihminen
–kilvoitteluun ja mustikkaämpärillisten määrällä ylvästelyyn.
Kohtuus kaikessa.
Talon kahmaisee kourallisen perattujen kupista. Mustikkaan siitä ei ole,
kuormasta vaan syö, Tonttu tuumaa.
Tonttu piipahtaa työpaikalla. Loputon ei ole
Tontunkaan loma, vaikka yleisönosastossa niin uskotellaan. Tonttu
sonnustautuu ihmisten asusteisiin ja tilaa kampaajan. Työpaikalle
ilmestyessään Tonttu osuu ensimmäiseksi lehtikuvaajan linssiin.
Toimeliaisuuden yritys loppuu tietokoneella. Tontun käyttäjätunnus
ja työsähköposti ovat kesän aikana lakanneet olemasta. Kotisivun
mystinen katoaminen käy Tontun mielessä. Bittiavaruudessa on
selvästi meneillään Tontun olemassaoloa koskeva ajojahti.
Tonttu ostaa kuuliaisena kansalaisena apteekista käsidesiä. Joka tuutissa
käsketään varautumaan sikatautiin ja huolehtimaan käsien
puhtaudesta. Tonttu ei erityisemmin desinfiointiin usko, käsien
pesuun kylläkin. Talon mies on pitkän koulutuksen tuloksena oppinut
marssimaan töistä tullessaan suoraan vessaan. Tontun lapsuudessa
opettaja tarkasti koulussa kaikkien lasten kynnenaluset. Historialla
on tapana toistua.
Tonttu pohtii mediataudin olemusta. Lapsosten
keskellä työskennellessään se tietää taistelevansa etulinjassa. Länsimainen
terveyskäsitys pyrkii nujertamaan taudin kuin taudin, Tonttu miettii. Pikkulapsena
Tonttu on ajan tapaan sairastanut sikotaudin ja rokon jos toisenkin. Honkongilainen kaatoi
aikanaan suuren ja vahvan isänkin petipotilaaksi, Tonttu muistaa. Liekö lehdet
kirjoitelleet silloin julkkisten sairasteluista? Tuskin. Tonttu
päättää välttää hysteerisiä skenaarioita tautisesta
tulevaisuudesta. Mitä vastaan tulee, on otettava, se miettii. Ei
siihen ihmiseltä lupaa kysellä.
Tonttu lompsottelee kalossit lätisten rantaan.
Sarvipäät leikkivät liukumäkeä kumolleen kiepatun soutuveneen
päällä. Laiturilla on ylimääräinen läjä. Tontun tuoli on pukattu
kumolleen järveen. Tonttu kuuraa laiturin ja pulahtaa veteen. Pässit
ottavat vauhtia ja pukkaavat toisiaan päähän. Lampaan
aivot, Tonttu ajattelee.
Poika lähettää viestin rippikouluvaellukselta kaukaa
pohjoisen perukoilta: Terveiset Hanhipäältä. Parin päivän päästä
saapuu yhtä ytimekäs ilmoitus: Terveiset Peltoaivilta. Mitäs sitä
turhia lavertelemaan ja erämaassa akkua kuluttamaan. Olennaiset
asiat käyvät ilmi. Lapsi on hengissä ja terveenäkin ja kaikesta
päättäen kaverit myös, kun huipulle on kerran noustu. Kelikään ei
liene ongelma tai eväät vähissä, eikä tosi mies hyttysistä
inise. Tonttu huokaa helpotuksesta.
Rippijuhlaa pukkaa. Puku on sentään jo
ostettuna. Poika on tilannut juhlaan valkosuklaa-tummasuklaa
tiikerikakun. Tonttu on elämänsä aikana kyhännyt sen seitsemännet
kaakut ja hyydykkeet, mutta moista ihmettä ei ole vielä pöydässä
nähty. Ikkunat ovat edelleen pesemättä ja nurkat nuohoamatta. Tonttu
vilkaisee syrjäkarein tursuilevaa työpöytäänsä. Vaatekaappiin ei viitsi
kurkistaakaan. Niin kylläkseen Tonttu ei ole lomaillut, että
työpöydän ja kaappien siivoukseen olisi sateenkaan sattuessa
tarvinnut ryhtyä.
--
Tonttupoika on oppinut kesäaikaan kävelemään ja sanomaan
jokusen sanankin. Tonttu on opettanut lapselle apilan ja
päivänkakkaran ja lampaan puheen. Lapset eivät ole tontilla vähenemään
päin. Uusi
tonttuvauva on heinäkuulla syntynyt toiselle tyttärelle. Elämä
jatkuu, Tonttu miettii ja painuu uskollinen koira kintereillään marjametsiin.
Tonttu toivoo kaikille terveyttä. Se jää
seurailemaan Talon miehen kesäkilokampanjaa ja ihmettelemään,
mahtaako puolukkasato vetää vertoja mustikkasadolle.
ps. Tonttu on saanut poikalapsen onnellisesti
takaisin Lapin erämaista. Nuhaa ja yskää lukuun ottamatta lapsi on
kunnossa ja ikään kuin - kasvanut.
Alkuun
Lähetä Tontulle terveisiä
(2)Tonttu Tösselö kirjoitti 10.8.2009 12:30 Hei! Mukava taas kesän lopulla lukea Tontun
ajatuksia! Kyllä kesä menee aina nopeasti, mutta onpahan ollut
kuitenkin aika kaunis kesä ja taitaa olla vieläkin jonkin
aikaa. Nyt kannattaa vielä iloita ja nauttia kesän lämmöstä, että saa ladattua aurinkoakkua syksyä ja talvea varten. Tämä
tonttu on iloinnut myös kesän kauneudesta Suomessa ja
Pohjois-Norjassa kameran linssin takaa ja muutoinkin. Kyllä
maailmassa vielä riittää paljon kauneutta - iloitaan siitäkin,
kuten Talsan Tontun tarinoistakin! TerveisinTonttu Tösselö
Kirsti kirjoitti
29.8.2009 17:08 Kiitos taas tontulle
hauskoista kesätapahtumista! Niitä on tontun mukava muistella
syysiltojen hämärtyessä. Kesä oli kaunis ja satoisa. Marjoja tuli
kerättyä pakastin ja vatsa täyteen! Kohta pääsee nauttimaan ruskan
väreista ja raikkaista aamuhetkistä! Aurinkoisia syyspäiviä
tontulle! terveisin Kirsti
Alkuun
Kunnossa kaiken ikää
13.11.2009
Tontun aamu on apea.
Kinttu on kipeä ja selkä mutkalla kuin vanha suomalainen maantie.
Yöllä on nukuttu niin ja näin. Ylös on vääntäydyttävä, olkoot kuinka
perjantai ja kolmastoista päivä.
Syksy on ennättänyt talveksi. Tonttu hoksaa
laistaneensa tykkänään elämänmenon raportoinnistaan. Tontin
vaalimisessa on ollut työtä liiankin kanssa. Elämänvirta tuntuu
kiihdyttävän tahtiaan. On täytetty vuosia siellä ja täällä, ripitetty
poika ja saatettu hautaan sairauden uuvuttama appi. Uusi tonttuvauva
on kasteessa saanut miekkaa ja kypärää tarkoittavat miehekkäät ja
perinteiset etunimet. Tunteet ovat heilahdelleet laidasta laitaan.
Juhlimiseen väsyy, Tonttu miettii.
Tonttu saa määräyksen kuntoutukseen kohentamaan
kehoa ja mieltä uuteen uskoon. Polvea kolottaa. Jalat ovat kankeat.
Vatsalihakset haihtuneet. Kyykky tekee kipeää. Kesken
venyttelytuokion Tontun mielen leikkaa kirkas ja kauhistuttava
oivallus: elämä ei tästä miksikään muutu. Vanheneminen on olotila,
joka ei menekään ohi aikansa kehoa kiusattuaan kuten flunssa,
sikatauti, mahatauti tai nuhakuume. Kulkutaudit koituvat
joillekuille kuolemaksi – vanhuus koituu kaikille, ajattelee Tonttu
itsekseen.
Jäseniä kivistää. Ei tule vanhuus yksin.
Kuntokeskuksen saleissa hikoilevat ja tuskailevat ikätoverit
todistavat samaa. Elämä on jättänyt jälkensä. Kenellä selkään,
kenellä jalkaan, niskaan tai olkapäähän. Paljon on kannettu
kaikenlaista. Johonkin asiat kehossa kasaantuvat. Jotkut hilaavat
vuosien saatossa keräämäänsä kuonaa päässään, Tonttu tuumii. Yhä
useammat vyötäröllään. Helppoa ei ole kenelläkään. Elämän mutkia ei
saa jälkikäteen suoraksi eikä edessä aukeavaa tietä voi etukäteen
silotella. Kanssakulkijoiden kärsimyksiä ei voi omiinsa vertailla.
Omia ristejään joutuu raahaamaan. Joillakin ne ovat muita
raskaammat, Tonttu arvelee. Mutta tiedä häntä.
Yksinelo ei pidempään liene voittopuolisesti
hyväksi, Tonttu tuumaa. Mökissään mörötellessään murheet haahuilevat
nurkista silmille ja olo roikkuu niskassa kuin sateinen marraskuun
päivä.
Tonttu vilkaisee ikkunastaan. Puhdas lumikerros
peittää peltoa ja pumpulipallerot nököttävät sireenin oksilla.
Harmaassa taivaassa on sinisen ja punaisen hentoja sävyjä. Tonttu päättää
ryhdistäytyä ja kuskaa koirankarvojen verhoaman maton lumipesuun.
Villakoirat nurkissa saavat odotella suurempaa inspiraatiota. Yksi
suuri teko marraskuisessa päivässä riittää. Ihmisiä kaatuu petiin
vasemmalla ja oikealla. Lapset koulussa kantavat pöpöjen armeijaa.
Paniikkia esiintyy rokotusjonoissa.
Hämärän vuodenajan keskellä on syytä keskityttävä hengissä
säilymiseen, Tonttu miettii. Uskallettava kurkistaa eteenpäin. Jossain päin joulun
valo sittenkin loistaa, vaikka vielä himmeänä.
Tonttu tarkastelee pihakuusta. Jokavuotinen
perhesovun koetus on edessäpäin. Talon mies on Tontun kuntolomaillessa kaivanut vintiltä ison kuusen jouluvalot. Tontun
mieli synkkenee, kun valojen ripustukseen ei päästä hetsiltään: osa
kalliista valonauhasta on pimeä kuin talviyö. Mihinkään ei tässä
kulutusjuhlan maailmassa voi luottaa, Tonttu tuskailee. Ikuista valoa ei
saa led-lampuillakaan. Uutta on hommattava ja vanhaa kunnostettava
niin ympäristössä kuin kehossakin.
Tonttu julistaa Talon miehelle kuntoutuksessa
tarjoiltua uusien elämäntapojen ilosanomaa.
Kesäkilot komeilevat edelleen
Talon miehen vyötärön seudussa, vaikka Talon mies on kaksi viikkoa
juoksettanut koiraa Tontun kuntoillessa altaissa ja saleissa ja
tassutellessa suoraa tietä Pohjanmaan lakeuksilla. Talon mies tuumaa
urheilleensa ja elämäntapailleensa riittävästi tälle vuodelle ja
painuu verstaaseen. Tonttu häipyy koiran kanssa metsiin ja kiipeää
hengittämään avaraa ilmaa vuoren laelle.
Tonttu huokaisee.
Elämässä voi katsella kauas ja kauas. Latomeressä edessä
näkyy yhtä ja samaa, vuoren laella näyttäytyy suomalaisen luonnon
moninaisuus: pellot, järvi, metsät. Jääkausi on muovannut
suomalaisen maaperän, puute ja sota-aika suomalaisen luonteen.
Tonttu kehottaa kanssakulkijoitaan riisumaan menneisyyden painot,
etsimään iloa ja luottamusta elämästään, itsestään ja ystävistään. Kaikkea voi
katsella kirkkaiden tai synkkien lasien läpi. Joskin petin pohjalla
sairaana maatessaan lasit ovat hetkellisesti hukassa kokonaan.
Tonttu valmistautuu henkisesti tontin valaisuun
ja suuntaa illaksi työpaikan iloiseen illanviettoon. Lumi hohtaa.
Tonttu jää hautomaan mielessään kalenterikauden alkamista. Perheen
perinteiden mukaisesti Tonttu valistaa taas kerran nuorisoa, että tänä vuonna
on tulossa erityisen köyhä joulu. Koskeeko se lahjoja, syömisiä vai
Tontun kalenteritarinoita, jää nähtäväksi. Vuodesta toiseen on tullut
todistettua, että jossain vaiheessa juhlan odotusta
vaatimattomuus lakkaa kaunistamasta ja ikä painamasta, Tonttu
muuttuu lapsen kaltaiseksi ja syöksyy valon juhlaa
kohti helmat hulmuten ja jouluilo silmistä loistaen.
Tonttu toivoo kaikille terveitä päiviä ja
sairastuneille pikaista paranemista.
Lähetä viesti Tontulle (7)
Marja-Leena kirjoitti H kirjoitti 113.11.2009 15:16
Kyllä se siitä Tonttu, nokka pystyyn vaan. Jäseniä kolottaa
täälläkin. Pidetään yhteyttä. t:Marja-Leena
Pirjo kirjoitti
13.11.2009 16:36 Olipa mukavaa lukea
Tontun kuulumisia täällä Bangladeshin helteessä. Pari viikkoa on
vierähtänyt todella erilaisissa oloissa kuin koti-Suomessa: paljon
ihmisiä, kuuma ilma ja rähjäinen ympäristö. Täytyy tunnustaa, että
on ihanaa matkustaa takaisin Suomeen sunnuntaina. Ollaan onnellisia,
että saadaan asua puhtaassa, kauniissa maassa.
Pia kirjoitti 13.11.2009
19:32 Hei, Tonttu! Onpa mukava kuulla
kuulumisiasi pitkästä aikaa. Viisaat ja harkitsevaiset mietteesi
pistäväy pitkän perjantai-päivän iltana mukavasti miettimään.
Terveyttä teillekin!
Tonttu lisäsi 14.11.2009 klo 11.33
Talon mies vaatii Tonttua julkisesti
korjaamaan kampanjan tuloksissa esiintyneen virhetiedon: Talon mies
on kuin onkin onnistunut nipistämään kolmisen kiloa. Tontun vanha
silmä lienee liian tottunut Talon miehen leppoisaan olemukseen.
Tonttu tietää, että suurinta urakointia kuitenkin vaatii sen omalla
vyötärönseudulla majaileva ylimääräinen esiintymä. Talon mies kalisuttelee jo
tikkaita joulukuusta vasten. Tonttu toivoo kuntoilevaa
viikonvaihdetta kaikille.
Ulla kirjoitti 14.11.2009 17:13
Tontun terveiset ovat kuin jouluvalot, jotka odottavat pääsyä riippumaan kuistille. Tontun terveiset
tuikkivat marraskuun hämärässä. Levittävät pientä pehmeää hellän humoristista valoa. Kiitos!
Mikä vapauttava ajatus: yksi uroteko päivälle riittää esim. maton lumipesu. Täällä tarvitsen
tosin kohta monta urotekoa. Tulossa lähetyspiiri, jota varten farisealainen perheenemäntä yrittää kohentaa kotinsa
ulkonäköä hieman siistimmäksi. Merkillistä muuten: kesällä kaamoksen ajatteleminenkin kammottaa, mutta nyt kun se on tässä,
se oikeastaan viihdyttää, varsinkin nyt kun vähäinenkin lumi sinisyttää sitä. Terveisin koiralle Roopelta, joka on luonasi
taas pari viikkoa. Terveisiä myös itsellesi. Mikä sen suloisen tonttuvauvan nimi siis onkaan?
Riitta kirjoitti 14.11.2009 23.30
Kiitos Tonttu! Tuntuupa niin tutulta tuo sinun sielunmaisemasi ja kuntoilusi kohti jouluriemua!
Kyllä me jaksamme yhdessä ja jos välillä meno on mutkalla ja olo apealla, niin aina parempaan päin ollaan menossa.
Onneksi tuo sisäinen pikku-Tonttu on meissä aina olemassa ja joulu tulossa! Terveisiä koko Tontun väelle.
Tonttu lisäsi 15.11.2009 klo 22.03
Tonttu kehottaa Ullaa unohtamaan farisealaisuutensa. Kynttilät vaan
kotia valaisemaan ja vieraat mukavasti soffalle istuskelemaan. Eihän
vierailla suinkaan ole asunnon osto mielessä vaan tapaaminen
hyvissä voimin ja iloisella mielellä olevan emännän kanssa lähetysasioiden äärellä.
Tonttu iloitsee tonttia auvoisasti valaisevasta kuusestaan.
Ripustusurakan jälkeen se on edelleen kaveria Talon miehen ja
perillisten kanssa ja suuntaa ajatuksensa kohti joulukalenteria,
jossa on luvassa yllätyksiä kaikille sekä taiteen että arjesta
selviytymisen taiteen ystäville. Malttakaa mielenne. Marraskuu on
puolivälissä.
Vuokko kirjoitti 15.11.2009 23:15 Kiitos Tonttu, tarinasi valaisi pimeähkön illan. Olin jo unohtanut,
että kohta voi jo jouluvalot sytyttää! Valoa kaipaa, ehkä vähän lämpöäkin.
Nyt olisi itse kunkin kuitenkin hyvä hetki rauhoittaa tahtia, ottaa pienet talvinokoset
(ainakin kuvaannollisesti), jos siltä tuntuu. Toivottavasti polvet taas taipuvat joustavammin -
ja hieman voi Talon miestäkin onnitella, kun on kilokuria pitänyt;) Hyviä hetkiä marraskuuhun!
Maria kirjoitti 16.11.2009 16:06 Täällä meni emäntä selälleen liukkaalla työpaikallaan, nyt pääsen mukaan kolotuskerhoon.
Onneksi ei mitään hajonnut, ainakaan näyttävästi.
Isompi poika on toipunut puolitoistaviiikkoisesta possunuhasta. Muut pysyimme terveinä!
Adventti kolkuttaa jo oville! Ihanaa!!
Sivun alkuun
|